tiistai 24. tammikuuta 2017

Uuden edessä!

Tänään oli ihan tavallinen aamu. Heräsin ja otin auki ensimmäiseksi facebookin. Silmiini siellä osui teksti äidistä joka menetti pienen, viisivuotiaan pojan syövälle. Tuli avioerokin siinä. Silti äidin piti jatkaa elämää eteenpäin, koska oli pienempi poika, täytyikin jaksaa! Tuli hetkellisesti todella surullinen olo. Kyyneleitä pyyhkiessä tyynyn kulmaan huutelin heipat kuopukselle eteiseen joka oli lähdössä kouluun. Mun lapsi, kaikki lapset on elossa ja terveinä, melkein tunsin huonoa omaatuntoa, kun ajattelin lapsensa menettänyttä äitiä. Muistinko mä oikeesti olla oikeista asioista onnellinen. Onko kaikki aika mennyt asioiden vatvomiseen ja miettimiseen, papereiden täyttämiseen, pettymyksien itkemiseen ja miten me pärjätään kysymyksiin...
Nousin istumaan ja kuuntelin hiljaisuutta. Katselin ympärilleni kodissamme ja mietin että mitä hemmettiä mä olen tässä tekemässä...?
Ihan kun joku olisi avannut mun silmiä yhtä-äkkiä tuon äidin tarinan kautta. Niinkuin ilmaan olisi heitetty kysymys että jos tämä äiti selvisi tuosta osasta elämäänsä, etkö muka sinäkin selviä? Unohditko itsesi johonkin? Olisko elämällä tarjota jotain toista ovea, olenko edes yrittänyt avata? Missä mun rohkeus ja itsevarmuus on?

Istuin sohvalle teekupin kanssa ja soitin muutaman puhelun. Toisen puhelun lopussa tiesin mitä mun oli tehtävä! Se tunne oli äärimmäisen voimakas. Se kupli mun mahassa ja mä hymyilin yksin sohvalla. Se hymyily tuntui oikeasti pitkästä aikaa hyvälle. Tiesin että tää päätös oli ainoa oikea tässä tilanteessa! Ja sitten soitin vielä yhden puhelun jossa kerroin haluavani lopputilin!

Lähtiesssäni työpaikalle kirjoittamaan papereita ja tyhjentämään kaappiani, ei lähtenyt auto käyntiin. Voihan kukka ja nauru, tää  ei oo totta. Naapurille huikkaus, annatko virtaa. Mutta mua ei suututtanut eikä musta tuntunut että taas mulle, vaan ajattelin että tää on tätä mun hassua elämää, mutta mä oon ihan kohta tekemässä yhden mun elämäni suurimmista ja tärkeimmistä päätöksistä tähän asti. Auton käyntiin saaminen olis pikku juttu :)

Kaikki katkeruus ja huonot fiilikset oli tipotiessään. Työtodistukseen nappasin kiitettävät arvostelut. Kiitos ja kumarrus, oli kiva olla, mutta nyt on aika jatkaa matkaa.
Tulevaisuus näyttää minne. Yksi tie päättyi, pääsin umpikujalta takaisin maantielle, siltä nyt tuntuu!
Olen onnellinen ja mulla hitto vie on oikeus siihen! ♥

18 kommenttia:

  1. On siellä ollut tunteita laidasta laitaan koettavana!Uusi mahdollisuus tulee aina entisen päätyttyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä on tunteita näytellyt yksi jos toinenkin tunnetila ja olis aika positiivisia tunteita saada kaiken moskan alta. Uskon vahvasti että jotain elämällä mulle on tarjolla vaikka salaisesti jännittää vähän ääneen tuommoista lausua..jospa se karma taas haluisi sitten iskeä! Mutta mitään ei saa jos ei usko ♥

      Poista
  2. Onnea rohkeudesta toimia niin kuin hyvältä tuntui! Nyt sitten jännätään, mitä elämä tuo tullessaan sulle seuraavaksi.

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että uskalsit tehdä ison päätöksen!!! Joskus tarvitaan "valaistuksia" ja ehkä rehellisyyttäkin, jotta uskaltaa tehdä elämää koskevia tärkeitä päätöksiä. Hetken mielijohteesta, kun tällaisia harvemmin tehdään. Mielenkiintoista seurata, miten tiesi jatkuu. matkalla mukana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Eteenpäin oli päästävä ja tuntui ennen tuota ratkaisua niinkuin olisi ollut häkkiin suljettu elukka! Nyt on ihanan vapaa hengittämään ja haistelemaan uusia tuulia, mihin ne sitten minua viekin!!! Mutta kiitos kommentistasi, kaikki nämä tuo lisää rohkeutta ja tietoa ettei yksin tällä matkalla tarvi kuitenkaan kulkea ♥

      Poista
  4. Iso peukku ja tsemppiä tulevaan. Ei kaikki muutos ole välttämättä huonosta, pitää uskaltaa ottaa välillä riskeä, sitä ei tiedä mihin sinun maantie vie. Rohkea olet! <3 Voimahali täältä, vaikka välillä tuntuu että kaikki on vastaan, se meitä muokkaa ja tekee viisaamaksi ja rohkeammaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tsemppiä ja peukutusta tarvitaan aina, se tuo lisää rohkeutta ja intoa ♥ Hyppy tuntemattomaan piristää välillä ja saa uutta näkökulmaa elämään :)

      Poista
  5. Rohkea ja reipas sinä! :) Paljon onnea ja iloa uuteen, mikä se tie sitten onkaan! Sinä osaat ja pystyt kyllä! <3

    Terv. yksi, joka opiskelee ja opiskelee tietäen, ettei ehkä kuitenkaan oikeaa alaa... Mitähän meistä oikein tuleekaan isona!? Oli se mitä hyvänsä, niin tiedän että sitä tehdään tunteella ja täydellä sydämellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika ♥ Ihana kun on teitä tsemppareita, näistä saa yllättävän paljon voimaa ja iloa elämään!!! :) Se mitä meistä tulee isona näyttää tulevaisuus, nyt vaan yritetään löytää se oikea ovi, jossain se meille on avoinna, usko pois ♥

      Poista
  6. Kiitos päivän itkuista <3 Ja onnea uuteen alkuun <3

    VastaaPoista
  7. Hienoa rohkeutta. Onnea eteenpäin!

    VastaaPoista
  8. Ihana kirjoitus. Onnea siihen uuteen mitä sinulla on edessä !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ♥ Etsinnässä kovasti olisi onnellisempi ja kivuttomampi tulevaisuus!!!

      Poista
  9. Onnea rohkeasta päätöksestä <3 Elämä avaa sinulle ovia tulevaisuudessakin :) Sisua ja tahtoa sinulta löytyy selviytymään asioista ja elämä jatkuu <3Ihanaa leppoisaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kauniista sanoistasi ♥ Uskon että minuakin varten on oma polku raivattuna jossain, nyt se vaan pitää löytää :)

      Poista

Ihana komenttisi piristi minua varmasti, kiitos <3