maanantai 18. tammikuuta 2021

Talvi sisustaa pihaa!

 

Tämä Tammikuu on hurmannut minut!!! Minut, joka inhoaa pimeää kaamosta ja kylmää pakkasta! 

Joitain vuosia sitten aloin tekemään selviytymissuunnitelmia talven varalle, etenkin piiiiitkälle tuntuvalle Tammikuulle. Alettiin lomailemaan Tammikuussa ja tekemään irtiotto arjesta viikonloppuja kylpylöissä tai hotellilomilla. Oli jotain kivaa mitä odottaa ja samalla unohtaa elävänsä Tammikuuta. 

Sitten alkoi tämä Tammikuu, joka on ihan yhtä pitkä kun edellisetkin Tammikuut, mutta täynnä korona uutisia eikä puhettakaan mistään reissuista. Jotenkin sitä alkoi vaan keskittymään enemmän ajattelemaan kiitollisena sitä että on vielä toistaiseksi pysynyt terveenä, oli keskityttävä etsimään positiivisia puolia talvesta, jotta jaksaa paremmin. Esimerkiksi sitä että voi laittaa joka päivä villasukat jalkaan, vaikka erilaiset jos tykkää, koska mulla on taitava äiti ja upeita ystäviä jotka niitä mulle neuloo joka vuosi uusia, ihania ♥ Rakastan villasukkia!!!


Pyysin äitiä myös kutomaan lapasia ja niitä sain, monta ♥ On huomattavasti mukavampi mennä ulos jos on pukeutunut kylmää vastaan. Ennen en omistanut talveksi lämpimiä housuja, nyt omistan nekin. Ostin paksun pitkän takin ja kunnon ulkoilukengät ja kun eilen pukeuduin niihin ja menin lumitöihin, niin ymmärsin vähän enemmän mitä sanonta "se on pukeutumiskysymys" tarkoittaa! Olin ulkona reilu tunnin ja olipas reipas ja virkistynyt olo, saatan mennä vielä toisenkin kerran tänä talvena!



Kaikkialla on niin kauniin puhtaan valkoista pakkaslunta ♥ Kuuran piirtämät ikkunat kuin taideteoksia! Olen ehkä maininnut muutamia kertoja että tämä terassi on mulle tämän kodin sydän jota rakastan! ♥

Sen yksi sivuovi avautuu avoterassille, jossa kesäisin on paviljonki. Oli huippu idea syksyllä tuoda tulipata talveksi siihen tilalle. Toiset harrastaa ja nauttii hiihtämisestä, toiset luistelusta, minä istuskelusta nuotion äärellä, puiden paukahdellessa ja iskiessä kipinöitä ilmaan, savun tuoksussa, makkaraa paistaen! 




Viime viikolla oli kovia pakkasia ja niiden innoittamana aloin tekemään jäälyhtyjä pihalle. Vanhasta kukkakimpusta otin vihreitä ja teippasin ämpärin kylkeen jäätymään koristeeksi! Isoon ämpäriin vettä ja kovilla -20 pakkasilla lyhdyt oli noin 6 tunnissa tarpeeksi jäätyneitä. 


Viime yönä pakkasen lauhtuessa ämpärit sai jäätyä koko yön pihalla, noin 12 tuntia!

Näistä tulee niin kauniita ja tunnelmallisia pihakoristeita ♥






Tämmöisten puuhien ja ajatusten kanssa saa Tammikuun sujumaan melko kivuttomasti! Ja talvilomakin häämöttää jo horisontissa. Ensi viikko lomaillaan yhdessä miehen  kanssa. Minulla oli sovittu myös loma mutta lomapäivät meneekin lomautuksen kanssa yhdessä. Aloitan virallisesti lomautuksen Lauantaina ja näillä näkymin odottelen kevättä kotona Helmikuun loppuun asti! Onneksi tämä ei talouteen tee kovin isoa lommoa kun olen tehnyt osa-aika töitä muutenkin, joten tässä korona tilanteessa, vaakakupissa painaa enemmän lomautuksen tuomat hyvät puolet! Enkä ole sohvanpohjalla makaaja tyyppiä, joten ajattelen että nyt minulla on enemmän vapaata valita tekemisiäni ilman töistä aiheutuvia aikatauluja.

Ensi viikon suunnitelmissa on kellarikerroksen remontin edistämistä, leffojen katselua, herkuttelua, ulkoilua jos huvittaa, elämän luomia yllätyksiä sekä mummin ja papan pikku Valtterin nimipäivät sekä samalla päästään tutustumaan uuteen pieneen ihmeeseen joka syntyi tyttärelle viime viikon Keskiviikkona ♥ 

Ai sitä onnentunnetta taas kertautua enemmän mummiksi ja papaksi ♥ 

Kiitos kaikista kommenteista tänne ja instan puolelle, oli mukava saada kivaa palautetta ♥ Mulla on kyllä aina ollut super parhaat seuraajat!!! Pus ja talvihali, palataan ♥


perjantai 8. tammikuuta 2021

Sydäntalven kuulumisia ♥

 

Mä en uutena vuotena tehnyt mitään lupauksia, teitkö sinä? Kertasin lyhyesti mielessäni menneen vuoden positiivisia asioita ja se teki hyvän mielen, koska tajusin että niitä oli ollut... kuitenkin paljon ♥ Vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen ja teki monista aivan normaali asioistakin haastavia. Toisaalta luova minä rakasti niitä haasteita mitä elämä asetti tielle. Sai poiketa tylsistä rutiineista ja keksiä tilalle uusia tapoja toteuttaa, siinä olen parhaimmillani! Toki myös oli paljon harmituksia, peloista puhumattakaan ja niitä elää ilmassa yhä, siksi olenkin ottanut vuoteen 2021 aivan vauvan askeleita. En harpo, niinkuin yleensä! On pakko malttaa ja oppia ottamaan iisimmin! Toisaalta tämä rauhoittaa aina niin täysillä elävää ihmistä. On ollut hämmästyttävä huomata nauttivansa ettei kalenterissa ole viikolle yhtään merkintää, saa vaan olla ♥ 



Toisaalta olen nukkunut hyvin huonosti! Tyttöjen loma aikana illat venyi öiksi ja aamun pikku tunteina tuli vasta uni. Sitten aamulla nukutti ja herätessä oli huono omatunto kun oli nukkunut pitkään, puolet päivästä valunut hukkaan ja suorittaja minä marisee olkapäällä että ihan teini meininkiähän se tämmöinen on.. Ja kuitenkaan mihinkään ei ole sovittua menoa, ei rikottua aikataulua, kotikin melkoisen siistinä, joten ihmettelempä vaan, milloin oppisin antamaan itselleni armoa!? Toisaalta kun olen aamu ihmisiä, aamusta ja päivästä aikaan saapa, iltapäivästä ja illasta en saa enää itseäni niin reippaaksi ja sehän se sitten on mikä ottaa päähän! Kyselin instassa onko muita ja onneksi meitä muitakin on! Jotenkin se on persoonassa tai luonteessa olevan juttu, ehkä nuoresta opittu, eikä niin vaan helppo muuttaa itseään toisille tavoille :) Mutta kultaista keskitietä etsiessä!


Itseasiassa teinhän yhden lupauksen tähän vuoteen!! Lupasin tulla kirjoittamaan tänne blogiin, ainakin kerran! En tiedä mikä minua oikein jännitti tänne kirjautuessa, mutta innostunut olin, joten saatan tulla toistekkin! Viime vuonna tuntui että oli antanut akkujen mennä tyhjäksi tätä hommaa ja oli hyvä antaa periksi ja pitää kunnon tauko! Tuntui että oli niin paljon instassa ettei tänne ollut tarvetta tai ketään ei kiinnostaisi enää nämä höpinät! Vuonna 2013 aloittaessani, aloitin itseni takia. Unohdin sen hetkeksi eikä ehkä ollut semmoista tarvetta vähään aikaan, nyt taas tuntuu että on isoja asioita tulevaisuudessa edessä joita voisi olla hyvä kirjoittaa ulos pään sisältä ja saada ehkä vertaistukea ja ajatusten tuuletusta ♥


Tänä vuonna, ihan kohta minusta tulee neljännen kerran isoäiti, mummi ♥ Aina yhtä ainutlaatuinen kokemus, yhtä tärkeä pieni ihminen tulossa elämään kuin ensimmäinen lapsenlapsi ♥ Jokainen on omanlaisensa, mutta jokaisen pienet kädet, suu ja silmät yhtä rakkaat ♥ Kuinka suuri vastuu on minulla, jakaa jokaiselle yhtä paljon tunteita ♥ 

Minulla on edessä tänä vuonna myös eräs toinen asia, vähintäänkin yhtä suuri! Toisaalta asia koskettaa koko perhettä, mutta minulle tässä asiassa on eniten käsiteltävää ja opeteltavaa! Toiseksi viimeinen lapsonen muuttaa omaan kotiin. Sillä hetkellä kun tyttäreni avaa oman kodin ovensa ensimmäistä kertaa asettuakseen sinne, seisoo tämä äiti oman elämänsä kynnyksellä ihmetellen kukahan tyyppi oikeasti olenkaan! Ikinä aikuisena en ole vastannut vaan itsestäni vaan olen ollut nuori teiniäiti joka 18-vuotiaana kasvoi isoksi ja äidiksi. Siitä perhe koko ajan vaan kasvoi ympärillä, eikä ollut aikaa kysellä itseltään kovinkaan paljon kuulumisia, eikä ollut tarvekkaan. Minulle iso perhe on aina ollut luonnollinen juttu, osa minua, osa ilmaa mitä hengitin! 


Nyt olen muutamat vuodet opetellut mitä on elämä ettei joku koko ajan tarvitse jotain, minulta. 

Voi käydä saunassa ja pestä vaan omat hiuksensa, saa laittaa vessan oven kiinni ilman että joku itkee äitiä kahvassa, saa syödä ruuat lämpiminä ja ostaa myös omaan vaatekaappiin uusia vaatteita! Siltikin sanon, että tulee ottamaan koville, kun meitä jää tänne enää kolme ♥

Kohta meitä sitten on enää kaksi, mies ja minä! Muutama vuosi ja täytyy opetella uudelleen toisen tavat ja mieltymykset koska niitä ei ole meillä ikinä ollut ilman lapsia. Miehen kanssa kun tavattiin meitä oli heti neljä, kaksi on paljon vähemmän ja toisaalta enemmän kun siitä miinustaa lapset pois ♥ Saas nähdä!

Tämän kaiken muutoksen ja luopumisen keskellä saan myös jotain tilalle ♥ Kun kodissa väkiluku vähenee, myös asunnon huoneiden tarpeet muuttuu! Ensimmäiseksi meidän alakerran makuuhuoneesta tulee ruokailutila kun muutetaan tytön entiseen huoneeseen yläkertaan. Haave pitkästä lankkupöydästä toteutuu!! Niitä hetkiä ei korvaa sitten mikään kun siihen ympärille kokoontuu koko perhe ♥

Keittiöön vapautuu tilaa, kun pieni ruokapöytä poistuu ja tilalle rakennetaan saareke, johon saa lisää kaappitilaa ja uudet roskiskaapit! Sen päällä on entistä helpompi leipoa ja valmistella ruokia!


Kelle meinaan sitten leipoa enää? No lapsille ja lapsenlapsille. Ihanille ystäville ja miehelle! Eihän se elämä siihen sitten toivottavasti lopu kun hetkellisesti, kun koti on tyhjänä, kyynelten ja opettelun jälkeen alkaa uusi elämä, itsenäinen minä ♥


Olipa kiva kirjoitella tänne tämmöinen vuoden alku postaus! Toivon että löydän aikaa ja inspiraatiota tulla kirjoittelemaan tänne säännöllisesti, päivittää blogin ulkoasua ja vaihtaa teidän kanssa ajatuksia kommentti boksissa! Nyt olis sun vuoro astua esiin ja kertoa kannattaako tänne vielä kirjoitella, mistä aiheista olette kiinnostuneet, seuraatko instassa minua? Postaus ehdotuksista olisin erittäin kiinnostunut!

Instaan on tullut toista sataa uutta seuraajaa viikon sisällä ja oon ollut hurjan innostunut jokaisesta uudesta ♥ Tarinoista saan paljon positiivista palautetta ja viesteissä minulle saa laittaa kysymyksiä ja ajatustenvaihtoa, se on monelle hirveän tärkeää! Ei tarvitse olla sydän ystävä oikeassa maailmassa, tutustuakseen somemaailmassa ja tullakseen kavereiksi ♥

Onnekkaampaa tätä vuotta kaikille, pysykää terveenä ♥