Muutamana vuonna olen jo saanut hieman esimakua sudenhetkestäni.
Jos ei olisi kynttilöitä, niiden luomaa valoa ja tunnelmaa, eikä ihanaa rakasta joulua, sen valmistelua tai ihanaa perhettäni, ystäviä, olisin varmaan jo hypännyt muuttolinnun siivelle syksyn myötä.
Ennen rakastin syksyä!!! Vaihtuvia vuodenaikoja ja sitä tunnetta kun levottoman kesän jälkeen sai asettua taas arkiseen rytmiin ja vetää oven perässään kiinni. Olla omassa pesässä. Tykkään niistä samoista asioista vieläkin, mutta en tykkää esiintyvistä sivuvaikutuksista! Väsymys, ärtyneisyys ja saamattomuus, kuka niitä haluaisi?!
Nyt sudenhetken jälkeen, on niin voimaantunut olo ♥ Helmikuun aikana alkoi virtaamaan jälleen veri suonissa ja ensimmäiset lämmittävät auringonsäteet karkotti sudet kauemmaksi pois minusta, taas ensi syksyyn asti..
Tulppaania katkoessa maljakkoon tuoksutan voimakkaasti varsista leviävää vihreää tuoksua, tulee mieleen vasta ajettu nurmikko ♥
Auringon paistaessa vihdoin jostain talven takaa käännän epätoivoisesti kasvot kohti taivasta, lämmitä, lämmitä vaan minua ♥
Paljas asfaltti ja vedestä tulvivat räystäät, kumisaappaan lotina ja pajunkissan pehmeä kosketus, niitä minä kaipaan ja odotan, niitä ja paljon enemmän!!!!!
Kaivoin tänään vaatehuoneesta paperikassin minkä ostin viime syksynä Helsingin reissulta ja raahasin sylillisen tulppaaneja kaupasta työpäivän jälkeen. Hetken siinä pähkäiltyä pääsi tulppaanit ihanaan paperikassiin heinäseivästikkaiden juurelle olohuoneen ja keittiön risteykseen tuomaan kevättä meidän kotiin, mikä ei ihan vielä noiden kinoksien alta täysillä saa tuntumaan :)
Paperikassissa on ämpäri pohjalla nurinpäin ja sen päällä iso kulho mihin laitoin tulppaanit, juuri oikean kokoinen tuomaan kukat sopivalle korkeudelle.
Nyt täytyy lähteä penkomaan Helsingin tuliaisia kassista ja laittaa kevättä lisää kotiin ♥
Moikka ja ihanaa viikonloppua sulle!!!! :)