Historian havinaa..

Aamuja kaikille vaiko lie kuitenkin jo päivä ;)
Sunnuntaina aamut saa joskus jatkua vaikka iltaan asti, eikö vain?! Tänään kuitenkin on puuhaa ja haikeutta ilmassa ja uuden alkua, kun tytär matkaa muuttokuorman kanssa asumaan pohjoiseen, reilu 200km päähän. Eihän se maailman äärissä ole, mutta ei sieltä iltakahvillekkaan vaan pistäydytä..
Niin taas yksi asia elämässä muuttuu monilta meiltä perheen jäseniltä ja täytyy vaan jo alkaa etukäteen rustaamaan kalenteriin rasteja vapaapäiville jolloin täytyy hurauttaa kylään katsomaan lastaan kuinka se voi <3
Samuli Edelmanin uusi kappale mahdollisuus sai aikamoisen kyynelvirran vierimään poskia pitkin aamusta..ei voisi enemmän kolahtaa tuo kappale juuri nyt.. Mutta ihanaa että lapset aikuistuu ja löytää itselleen oman onnellisen kolon, se on tärkeintä <3

Kiitos kaikille tsempeistä joita sain kiitettävän määrän niin kommentteihin kuin FB:puolella yksityisviesteinä <3 <3 Käsi ei ole kokonaan kunnossa, mutta toivoa on ja kun ensi viikko on levätty ja kuntoutettu ja käyty fysikaalisessa irrottelemassa jumittunutta kylkiluuta, saatan olen siis reipas työkykyinen asiakaspalvelija taas :) Asenne ratkaisee, vai mitä!!

Perjantaina mulla oli ilo tutustua viiteen mukavan energiseen naisjoukkoon blogeista, "Hei, mitä sä teet?", raparperin alla, Täydellisen epätäydellistä elämää, Kanelia ja kardemummaa, Kotoisaa arkea.
Tavattiin paikallisessa sisustuskahvilassa ja voi sitä höpötyksen määrää...Saikohan kaikki äänensä kuuluville, taidetaan olla aikamoista puheripulia sairastavaa joukkoa :D Ja meitä yhdistää niin mukava harrastus, tämä bloggaaminen! Uutta treffailua odottaessa <3

Kouvolassa on pikkiriikkinen sisustuspuoti casam, josta löydän välillä kivoja pieniä aarteita. Käsittääkseni osa tuotteista on aika uniikkeja ja edustaa monenlaisen kodin tyylejä ja siellä voi monista tuotteista oikein aistia historian havinaa. Pongasin torstai-iltasella FB:n puolella mainoksen juuttisäkistä tehdystä kuusenalusmatosta ja heti innokkaana laitoin kommenttiin, että tulossa ollaan jo hakemaan :D Perjantaina lompsi onnellinen asiakas liikkeestä ulos :)
Eikä tämä ihanuus mihinkään kuusen alle piiloon mennyt vaan ihan asettui keittiön pöydälle, jossa aamuteetä hörppiessäni mietin, missä kaikkialla tämä vanhasta juuttisäkistä tehty tekstiili onkaan seilannut ja mitä tarinoita sillä oisi kerrottavana, vuosiluku on ainakin 1967-1968 <3

Lukijoita tullut lisää aika joukko, vuosi kohta lopuillaan ja ei voi onnellisempi olla jatkaa tätä matkaa, koska yksin tällä ei olisi tarkoitusta! Muistakaahan että villasukka arvonta vielä käynnissä, joten muutama postaus taaksepäin ja sinne kommenttia kaikki, jotka vielä ei ole käyneet!
Tavataan taas ja ajatelkaa, viikko ensimmäiseen adventtiin!!! :)